Ive 1952 Itkos-paadijn jienâarkkâdâh?

 

Täst uđđâivemáánu aalgâst lam tutkâm taggaar máhđulâšvuođâ, ete puávtáččij-uv tääbbin nettisiijđoin almostittiđ taid jienâpaadijd, maid Erkki Itkonen paddij Njellimist ive 1952. Sun sahhiittâlâi maaŋgâid anarâšâid, já motomijn paadijn ovdâmerkkân Lesk-Ant Uulá (Uula Morottaja) sahhiittâl jieš eres anarâšâid. Päädih láá tääl SKS:st, ađai Suomalaisen kirjallisuuden seurast, já toh láá jo vyerkkejum digiháámán.

Puáris paadijd kannat luándulávt kieđâvuššâđ tiäturáin mottoom verd amas šaavvân já eres paijeelmiäráliih jienah hettiđ kuldâlem. Ton lasseen kolgâččij vuáđudiđ teehi taggaar jieijâs arkkâdâhuási, mast ličij paadij lasseen meid luuhâmnáál uánihâš čuákánkiäsu jyehi päädi siskáldâsâst.

Čuolmân láá kuittâg tääl paadij tahheevuoigâdvuođah. Ko koijâdim SKS uáivil paadij almostitmist tääbbin seervi nettisiijđoin, te SKS västidij munjin, ete sij išedeh mielâstist taan pargoost, mut iä pyevti njuolgist adeliđ almostittemlove tahheevuoigâdvuođâi tiet. Tanen kolgâččij selvâttiđ, ete moh paadijd tain láá vala tahheevuoigâdvuođâi vuálásiih. Ton maŋagis kalga selvâttiđ paadijn sahhiittâllum ulmui já sahhiittellei ärbikuudijn, ete uážžu-uvks paadijd almostittiđ.

Kohân tiäđám, ete kiäh puohah tain puoh paadijn láá jienâst, ete sátáččim koijâdâlškyettiđ jieškote-uv ulmuu huolhijn, ete lii-uv sist ollágin äigi tutkâđ jieijâs suuvâ uásild tom, ete kiäst/kiäin almostittemluuvijd kalga pivdeđ. Ko taan projektân ij lah vala maggaarkin ruttâdem, te jiem paste toos ennustkin jieččân pargoääigi kevttiđ, jiemge tiäđustkin tuubdâ puoh taid ulmuid, kiäin tom love kolgâččij pivdeđ.

Ko mun lam täst motomijguin jo váhá savâstâllâm, te oro, ete ulmuuh liččii kuittâg uáli perustum kuullâđ taid paadijd. Tuáivu mield kavnâp mottoom vyevi toos, ete peessâp taid motomin almostittiđ.

Eljas Niskanen

Comments

  1. Taarna

    Almostittemvuoigâdvuotânjuolgâdusâid puáhtá karveđ nuuvt, et materiaal lii syelimâssääni tyehin. Syelisääni puáhtá leđe uážžum náál om. Anarâškielâ seervist kuldâleijee kirjálii pivdemáin. Talle tot ij lah almolâš materiaal, mon syeji lii 70 ihheed. Huolhijn ferttee tiäđust-uv leđe lope, mut táválávt ulmuuh mielâst adeleh tom. Säämi kulttuurarkkâdâh Oulu ollâškoovlâst iššeed mielâst tagarijn ašijgin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *